Itsetehdyt karjalanpiirakat ovat huippuhyviä!! =)

Hanna... juu ja jokaisella on se omanlainen malli ... ja vain se on oikea... minunkin molemmat vanhemmat ovat karjalasta kotoisin... ja ihan erilasia piirakoita tekivät kotona aikoinaan. Karjanlanpiirakoiden lisäksi meillä on aina tehty esim. sulhaspiirakoita, tsultsinoita ja tsupukkaita... nekin hyviä!

Voi, miten upeita piirakoita!! On ne kyllä niiin hyviä! Minäkin sain eilen uunituoreita karjalanpiirakoita, meidän pikku isännän iso-mummun (92v.) leipomia!! Olen muutaman kerran ollut iso-mummun opissa, jos vaikka viikonloppuna kokeilisin tehdä ihan itse!

Aidot karjalanpiirakat ovat älyttömän hyviä, kaupan vehnämössö piirakat pitäs lailla kieltää. Harvoin tulee itse tehtyä mutta täytyypä katsoa jaksaisko syyslomalla näitä tehdä, pistetään harkintaan : )

Kirsi, minä olen myös pikkutytöstä lähtien ollut tekemässä piirakoita ( 6v)... vähän olen omaa tapaani muuttanut äidin opeista.... kyllä itsetehdyt on hyviä... vaikka ei muoto olisikaan niin kauhean kaunis...

oi, miten ihanan herkullisia ovat.kyllä ihastelen aina ihmisiä, ketkä osaa tehdä kunnon piirakoita, minä olen kaksi kertaa elämässä tehnyt ja ei ole onnistunut, kyllä maku on hiukan sinnepäin, mutta ulkonäky on kyllä sellainen, että passaa vaan omalle kotijoukolle tarjoa:)harmittaa, kun en osaa tehdä hyvännäköisiä piirakoita, vaikka olen aina ohjetta kunnolla seurannut.

Oi mikä ihana tuliainen=)
olisi ihanaa saada itsevalmistettuja piirakoita =P

Itsetehdyt, aidot karjalanpiirakat ovat kyllä ihania!! Ei kaupan mössöpiirakat pärjää alkuunkaan..

Herkkusuu,samaa mielta osasta kaupan piirakoita... tokihan tummiakin piirakoita kaupassa on . Minua ehken eniten häiritsee piirakan turha paksuus ja suuroakin on roppakaupalla... toki ostan kaupastakin , joskus ainakin ja syötyä tulevat.

Maasikas, yritystä, yritystä vaan. Kyllä ne piirakatkin siitä kaunistuvat ja onhan se maku kuitenkin kotoinen... ulkonäöllisesti kauniin pyöreän rypytyksen teko voi olla haastavaa... äiti opetti aikoinaan minua niin ettäpeukalo oli teipattuna kämmeneen, jotta sitä ei saanut käyttää... ainoastan etusormia....

Vilijaana, toki oli ihana tuliainen ja vielä monet kerrat saa nauttia piirakoista, kun laitoin todella suurimman osan pakastimeen.... vähän vaan harmitti että oli itteänsä väsytänyt piirakoiden tekemisellä...siinä oli riittävästi että itse tuli... äitini ei nimittäin ole käynyt meillä noin 14 vuoteen... ihan matkan ja jaksamisen takia...

Tikkunekku,ihan totta... mielestäni yllättävän syötäviä ovat vaasan tummat /ruispiirakat... niissä on jopa jaotain makuakin.

Heippa Mimmi ! Ethän kerro kellekkään....tää on sit meijän välinen salaisuus..... mie oon tehny piirakoita vain kaksi kertaa eläissäni, ja sillonki oma tyttäreni oli vieressä neuvomassa ja kannustamassa.. Mie oon semmonen väliinputooja tuossa piirakka-asiassa. Oma mummoni ja äitini ja sitten anoppini olivat ylivetoja siinä hommassa. Hyö hoitivat piirakan paistot ja opettivat taidon lastenlapsille. Niin et meille "äideille" jäi aina kaikki muu homma. Nyt tyttäreni paistaa piirakat mummon oppien mukaan aina ku niitä halutaan ja mie teen muut ruuat. Mut tuli kyllä kaukokaipuu anopin piirakoihin ku näin nuo sinun äitisi tekemät.... Ihanaa et sulla on vielä noin vireä äiti...iloitse hänestä ! terveisin :)

Muumi, eihän kaikkien tarttekkaan olla piirakantekijöitä... äitini tykkää tehdä piiraita... tahtoo vaan aina uravoitsua ja ottaa liian ison urakan itselleen ja sitten väsyy.... jne... hyviä piirakoita "mutsi" kyllä tekee... ja iloitsen kyllä äidistäni..

Thihihih:) Mun on pakko myöntää että rypytän etusormella ja PEUKALOLLA! Kääk! Mutta jotenkin se menee silleen luonnostaan jotenkin....:)

varmasti maistuivat ihanilta. Minusta kaikki äidin tekemät jutut kaikkista maukkaimpia, oli se sitten ihan perusruokaa tai jotain juhlavampaa, kaipa siinä on ripaus myös äidinikävää seassa, joka maistuu niin hyvältä!

Hukkis, eihän se niin tarkkaa olekkaan millä sormella rypyttää... äiti vaan oli hirveän tarkka siitä että ei saa nipistää, jolloin tulee terävä ryppy ja oikeassa kuumassa puuuunissa sitten se palaa helposti eli sen rypytyksen pitää olla pyöreän mallista, jolloin ei tule teräviä eikä pala .....

Juhlatar... olen samaa mieltä siitä että yleensäkkin äidin tekemä ruoka on hyvää... lapsuudesta muistan että monasti vähistä aineksista taikoi ihanaa ruokaa...

Voi että,14 vuoteen,se on jo pitkä aika...mutta ymmärtäähän sen!Niin tyypillistä vanhemmille ihmisille,väsyttää itsensä,mutta kun haluavat tehdä.Tuntuu tutulta,meidän äiskä on 78 ja haluaa järjestää kaikenlaisia juhlia(viimeksi synttäri/hääpäivä yhdistelmä)sitten väsyy :/ Toki saamme nykyisin jo vähän auttaa järjestelyissä,jokainen leipoo vähän jotain,mutta ''päävastuun''haluaa mamma pitää hanskoissaan ;D On ne niin IHANIA,eikä sitä KUNNIOITUKSEN määrää,jota tunnen,voi edes pukea sanoiksi näin!!!

Vilijaana, meillä oli kolmen naisen kesken oikein rattoisaa vierailun aikana.. kälätystä riitti... ja asioiden muistelua... eikä meinannut äiti pysyä minunkaan keittiöstä poissa.... siinä sitten yhdessä häärimme, kunnes vetosin taas siihen että lepäilisi oloskin puolella..... itse käymme useasti koto suomessa päin... ja pitää toivoa että äitikin vielä jaksaisi nyt kun on paremmassa kunnossa, vielä matkustaa tänne.....