Olen ruoanlaitosta ja leipomisesta tykkäävä naisimmeinen. Blogissani julkaistavat ohjeet olen keräillyt vuosien varrella sieltä sun täältä... ja tykkään myös kehitellä ohjeita itse.Toivottavasti maltat kommentoida tuotoksiani käydessäsi sivuillani. Blogini on aloitettu 22.7. 2007. Tervetuloa tutustumaan Mimmi Mutikaisen keittiöön.
Nököttävätkö mustaherukat taasen syömättä pakastimessa? Jos näin on ja puuroista tykkäät, niin tässä yksi keino vähentää herukkamäärää...
Vatkattuja puuroja tulee tehtyä enimmäkseen mansikoista, raparperi-mansikkayhdistelmästä, puolukoista / karpaloista, vaan kyllä herukoistakin tulee hyvää puuroa. Nyt tein mustaherukoista yksistään.
Vatkattu mustaherukkapuuro
1 litra vettä
7 dl mustaherukoita (pakaste)
1 dl sokeria ( tällä ei tule kovin makeaa, makeanpersot laittakaa sokeria enemmän)
2 dl mannasuurimoita
1 rkl vaniljasokeria (tai vanilliinisokeria)
(ripsaus suolaa)
Mittaa vesi ja marjat teräskattilaan ja kiehauta kunnes marjat ovat mössöä. Siivilöi liemi tiheällä siivilällä ja puserra siivilän läpi kaikki tuleva marjamössöstä....siivilöinti ei ole välttämätöntä, vaan nyt halusin sileää puuroa. Laita mustaherukkamehu ( = n. 1,2 litraa) takaisin kattilaan, lisää sokeri ja ripsaus suolaa ja kuumenna seon kiehuvaksi. Ripottele mannasuurimot kiehuvaan mehuun koko ajan vatkaten esim. pallovatkaimella. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan pohjaa myöten sekoittaen ja hauduta puuroa noin 10 minuuttia miedolla lämmöllä. Muista sekoittaa välillä pohjaa myöten, ettei puuro kärvähdä pohjaan. Tarkista puuron sopiva makeus ja jos lisäät vaniljasokeria, lisää se viimeistään tässä vaiheessa. Jäähdytä puuro kylmäksi (tai ainakin haaleaksi) ja vatkaa se kuohkeaksi vaikkapa sähkövatkaimella. Tässäkin vaiheessa voi makua vielä tarkistaa ja sakeuttakin..... jos jostain syystä puuro tuntuu turhan sakealta oman mielen mukaan, voi siihen lisätä mehu/vesitilkan vatkaamisvaiheessa.
Ohjeella tehden tulee aika miedon (= mustaherukka ei maistu voimakkaasti) makuista ei niin kovin makeaa puuroa. Itse kun tykkään kirpakasta mausta, tarjosin lisänä vielä sulatettuja mustaherukoita..... ja lasista maitoa. Halukkaat voivat ripotella sokeria vielä puuron päälle.... itse en sitä kaivannut.
Ohjeella tulee näin iso astiallinen puuroa....tästä riitti vielä annettavaksi päiväkahveilla piipahtaneelle ystävällekin kotia viemisiksi...
Itse tykkäsin tästä paljonkin, varsinkin kun laitoin vielä mustaherukoita kirpakoiksi sattumiksi päälle.
Kokkeilkaas...
|
|
Örkin leivonta- ja ruokaohjeita
Hattulan pappilan apupapin papupata...
Ninnin ruoka ja leivonta ohjeita
Kiireen keskellä leivontaa ja kokkausta
KakkuHelmi (ex PiaMel)
Elämä makeaksi (ulla)
Otetaan ensin puoli kiloa voita
Kakunkuvatuksia ja prinsessoja
Ripauksia ja veitsenkärjellisiä
Leipuri-kondiittorin opintiellä
Helin kokkailut ja leipomukset
Mallan makeat-huvikummun tyyliin
Purppura helmiä - leivonnaisia
Mikäli haluat lisätä blogisi nimen tähän listaan tai haluat blogisi nimen pois listalta, ole hyvä ja jätä viesti vieraskirjaan tai kommentteihin
Mimmin touhuissa mukana... ainakin syömässä kermavaahtoa...
31.5.1995 - 11.9.2010
Kotivinkki tarjoaa sivuillaan herkulliset reseptit niin ruoanlaittoon kuin leivontaankin. Kannattaa käydä tutustumassa ja hakemassa uusia tuulahduksia omiin kyökkihommiin...
Ja lappapuurona meilläkin tätä on aina sanottu =D
Kiitos muuten omenapannarin ohjeesta, se oli yliveto, teen sitä vielä monesti uudelleen.
Essuliini, minusta pikkasen kohmeiset mustaherkat ovat suurta herkkua.... meillä savossa puuro olis ilman muuta vispipuuron nimellä... nuorempana en muita nimiä tämöselle tiennytkään.
Melody, jänskä juttu tämäkin, sulle herukkaa on itsestään selvyys vispipuurossa ja joku toinen mieltää sen vaan puolukkapuuroksi. Punaherukkapuuro on kyllä hyvää...varsinkin kun laittaa vatkaamisvaiheessa vähän tuoretta mansikkasosetta sekaan...ihan vaan pikkasen. Omppupannari kiittää ja kumartaa!
Vispipuuroa oli kuiteski munki saatava tos muutama päivä sitte ja ihan puolukoita otin kaupan pakastealtaasta sitä varten... ja ai hitto, että oli hyvää !!! Kakaroilla kyl meni naama väärinpuolin happamuudesta, mut käskin nakata lisää sokeria sekä kermaa kyytiin, ni johan maistus ;)
Vieläki tuoksuu/maistuu I-mummin koti mulla täällä... hän, kun maailman parhaimman puuron salat mulle opetti :) Hiukan kuiteski tätänykyä fuskaan hänen ohjeista...
I-mummini meinaan teki vispipuuron aina punasen viinimarjan rönteistä ;) Keitti siis marjoista ensteks mehun (kahteen kertaan) ja sitte pakasti ylijäämä röntit... ja noita rönttejä sitte nautittiin pisin vuotta vispipuuron muodossa ja hyvää oli :) Muistan kerran tehneeni saman operaation tääl omassa himassa ja jopa euroopan pihein anoppini pyöritteli päätään sihen malliin, et katsoin parhaaks lopettaa noin nuukana olemisen ;O
Mangomii, toivottavasti saat kuntoon....kuten minäkin. Vuodatuksen tuki näköjään yrittää selvitellä linkitysasiaa tällä viikolla, joten ollaan kuulolla....
Rouva V, vaan onpas mummos ollu säästäväinen....vaan niinhän sitä ennen oltiinkin. Viimek eilen muisteltiin kollegojen kanssa aikaa millon eläimestä keitettiin kaikki sisäosat esim keuhkot ja syötiin kyylmänä leikkeleenä leivän päällä...siis ihmiset söivät. Ei taitas enää kelvata kellekkään... jänskä sana tuo röntit, röntit ovat meillä mäskiä. Iso harmi marjojen ja muiden pakasteiden menetys... onneksi on kaupat. Olisko ystäväperheillä monta pakstimellista marjoja???
Marjoista en ol nii huolissaan, kos kohthan niit saa taas lisää 8)
Rouva V, sanos muutamurteesta... hauskoja kommelluksia on minullekkin sattunut niin murteen kun senkin suhteen että sama sana voi tarkoittaa toiselle ihan eri asiaa mitä toiselle... vaan se on taas eri juttu. Kunhan nämä pakkaset hieman hellittäsivät, voisi tuntua uusi marjasatokin olevan lähempänä...