Ihanan näköisiä. Miten tasainen pinta!

Hyvä kun muistutit! ;) Näitähän olen ennenkin täällä ihastellut, mutta en vaan ole saanut tehtyä. Ehkä ensi vuoden puolella, sitten kun on joulupiparit syöty!

Vaikka meillä tehdään ruskeita pipareita, tehdään meillä myös näitä, ovat sen verran hyviä. Tosin näitä tehdään meillä myös kesällä ja syksyllä...

Nämä on varmasti hyviä. Kiitos karjalanpiirakka ohjeestasi! Ensikertalainenkin sai hyviä aikaiseksi ;)

Näistä tuli kerta heitolla viime jouluna meidän lempparipikkuleipiä. kannattaa tehdä.

Muistuttavat jokseenkin niitä minun leipomiani suruleipiä. Niihin tuli samoja mausteita ja manteli keskelle, ne suruleivät ovat vain vaaleita keksejä :), mutta uskoisin niiden maistuvan jotakuinkin samalta :)

Ovet hyviä, kannattaa tehdä muuloinkin kuin jouluksi. Lähes sama o0hje äidiltäni saatuna ja samaa mieltä olen taikinan helppoudesta tehdä pikkuleiviksi. lapsetkin voivat osallistua pyöritykseen.

Tämä on minulle ihan uusi tuttavuus. Kehut ovat sen verta kovia, että häätyy tehä ko ehtii.

Mira, kiitti...ihan kaikkiin ei tällaista piontaa tullut, jos lämpö karkaa yhtään liian korkeaksi uunissa, tulee erilainen pinta.

Catalina, juu, eihän kaikkea jouluksi tarvitsekaan tehdä... nämä maistuvat vuodenajasta riippumatta.

Vakivierailija, samoin meillä...

Pioni, kiitos, kävinkin ihastelemassa piirakoitasi ja kommentoidakin yritin, mutta blogis viskas minut useaan kertaan ulos ....

Eveliina, kiva kuulla.

Juhlatar, varmaankin, muistan tekemäsi pikkuleivät...

Miriam, minä en muista mistä ohjeen olen alkujaan saanut/ottanut. Mukanani on kulkenut lähes 30 vuotta.... varmaankin ollut aikoinaanjossain lehdessä mistä äitis ja minä ja moni muu on ohjeen ottanut. hyvät ohjeet jäävät elämään ja pieniä muutoksia niihin vuosikymmenten saatossa voidaan tehdä...

Tuittu, iiiiiiik, toivottavsti tykkäätte, jos kokeilet joskus.

Sinulla nuo ovat sellaisia hieman naisellisia muotoja muistuttavia, minun pikkuleipiä mies kommentoi hedelmällisyyden symboleiksi kun päälle meni manteleita... (Niitä sattui olemaan kaapissa...)

Nämä kuulostavat kyllä herkullisilta! Ehkö ensi jouluksi kokeilen..täksi ja huomiseksi päiväksi on liikaa ohjelmaa! =) Tai tietenki vois tehä vaikka joulun jälkeen!
Mikähän tuohon passais koristeeksi pähkinän tilalle (miehen suvussa on allergisia ja meijän suvussa ei suurin osa tykkää) ..varmaan mikä vaan..=)

Heh, en voi sille mitään että nää näyttää ihan tisseiltä :D Osaatkos muuten Mimmi kertoa mulle mitä eroa on lusikkaleivillä ja herrasväenleivillä? Vai onko sama asia?

tuittu ja Jonna, sorry vaan, onpas jäänyt kommenttinne aikoinaan huomaamatta... meillä piparpähkinöitä tehdään vuodenajasta riippumatta, vaikka keskikesällä, jos himo vaan iskee!

Naminami, et säää ole ainut jolle tulee tuo mielleyhtymä... vaan haitanneeko tuo mitään.

Kyllä mulle ainakin nuo kaksi pikkuleipää ovat ihan eri asia, kuin yö ja päivä. Jo taikinan tekotapa ihan erilainen ja kyllä maunkin pitäs olla. herrasväenleipä on yleensä murotaikinasta tehty pieni pyöreä pikkuleipäpohja ( kansiosassa voisi olla jokin "reikä" esim omenaporalla tai vaikka pienen pienellä sysänmuotilla tehty...ei kuulu kyllä siihen perinteiseen malliin, vaan on ihan kivannäköinen) ja jäähtyneinä täyteään kaksi vastakkain jollain marmeladilla (punaisella perinteisesti) ja kenties vielä sokeroidaan hienossa sokerissa kokonaan. Itse en useinmiten sokeroi herrasväenleipiäkään, koska marmeladi on makeaa. Tokihan huolitellumman näköinen on sokeroituna. Lusikkaleipätaikinassataasen perinteisesti rasva sulatetaan ja kevyesti ruskistetaan ja siitä jatketaan taikinantekoa. Ohjeita monia...miä teen yleensä taikinalla mihin ei tule kohotusainetta.....vaaan toisenkinlaisia ohjeita löydät kun googlaat. Pikkuleivät tehdään kahvilusikan pesällä ja paistetaan...täytetään ja kenties sokeroidaan. Nykyisin on kaikenlaisia hömpötyksiä lusikkaleipien koristeluun esim suklaaspritsaukset, keltainen sokerivaesikuorrutus yms...